Sivellin-palkinto

Diakonian tutkimuksen seura (DTS) jakaa vuosittain opinnäytetyöpalkinnon nimeltä Sivellin. Palkinnon nimi viittaa oivaltamiseen ja uuden näkökulman löytämiseen sekä käytännön arjen että akateemisen maailman kontekstissa. Sivellin esineenä kuuluu sekä hienotyöhön (esimerkiksi maalaustaiteessa) että juurevampaan rakennustoimintaan (esimerkiksi talonmaalauksen viimeistelyssä). Siveltimellä voi tehdä pienenpientä hienovaraista jälkeä, vahvaa viivaa, suuria pintoja… suuret mahdollisuudet avautuvat. Sivellin on luovuuden ja monipuolisuuden symboli. 

Sivellin-palkinnon saajaksi voi ehdottaa yliopistojen ja korkeakoulujen pro gradu -tutkielmia ja opinnäytetöitä, ei kuitenkaan lisensiaattitöitä tai väitöskirjatöitä. Palkinto on muodoltaan kunniakirja. Lisäksi seura tuo palkitun opinnäytetyön esille mediassa. 

Palkittavan opinnäytetyön valintakriteereissä keskeistä on uuden, oivaltavan ja innovatiivisen näkökulman esille tuominen. Tämä innovatiivisuus voi olla teoreettisempaa tai käytännönläheisempää. Hyvä opinnäytetyö voi esimerkiksi linkittää diakoniaan liittyviä teemoja johonkin innovatiiviseen teoreettiseen viitekehykseen tai tuoda esille kentän piiristä jonkin merkittävän näkökohdan tai avauksen. Lisäksi palkinnon saajaa valittaessa huomioidaan seuraavat opinnäytteen elementit: 

  • selkeä rakenne
  • hyvä kieli
  • koherentti kokonaistoteutus
  • mielekäs ja perusteltu tutkimustehtävä
  • diakonian kehittämiselle ja / tai tutkimukselle relevantit tulokset

Otamme vastaan ehdotuksia Sivellin-palkinnon saajaksi. Voit ehdottaa noin viimeisimmän vuoden aikana valmistunutta opinnäytetyötä DTS hallitukselle osoitteeseen dts.hallitus@gmail.com. Palkinto luovutetaan vuosittain Diakonian tutkimuksen päivässä.

Viime vuosien Sivellin-palkinnon saajat:

2020 Nora Repo-Saeed. Toivosta ja toivottomuudesta. Paperiton asiakas avunsaajana. DIAK sosionomi opinnäytetyö

Paperittomuus haastaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteita ja palvelujärjestelmiä, sillä ne eivät ole tottuneet ottamaan huomioon asiakasryhmiä, jotka eivät täytä kansalaisten tai oleskeluluvan omaavien asiakkaiden edellytyksiä. Paperittomien asiakkaiden kanssa tehtävässä auttamistyössä eettisyyden merkitys nousee keskiöön siksi, että ihmisryhmä on erityisen haavoittuva ja erittäin riippuvainen saamastaan avusta. Diakoniatyö on yksi luontaisista osoitteista paperittomille asiakkaille, koska se on ottanut täydentävän roolin niissä kohdissa, joissa yhteiskunnan palvelujärjestelmät eivät pysty asiakasta auttamaan.

2019 Rosa Teräväinen. ”Köyhän kiky?” Diskurssianalyysi yhteisöruokailuja ja hyvinvointivaltiota koskevista verkkokeskusteluista.  Helsingin yliopiston kirkkososiologian pro-gradu tutkielma.

Opinnäytetyö käsittelee Helsingin sanomien ja Ylen uutisten yhteydessä käytyä verkkokeskustelua elintarvikeavun muuttamisesta yhteisöruokailuiksi. Palkittava työ avaa uusia näkökulmia elintarvikeavusta ja sen uudistamisesta käytyyn, varsin polarisoituneeseen keskusteluun. Se osoittaa, miten polarisoituneet keskusteluavaruudet assosioituvat erilaisiin käsityksiin hyvinvointivaltion arvoista, tavoitteista ja hyvinvoinnin tuottamisen tavoista. Keskeisimpiä diskursseja löytyi kolme: Nöyryytetyt-, Hylätyt kansalaisemme- ja Hyysääjävaltio -diskurssit. Tutkielma on osoittaa, miten osallisuus ja yhteisöllisyys näyttäytyvät diskurssien kautta yhtäältä hyvinvoinnin lähteinä ja sen tuottamisen tapoina mutta toisaalta vallankäytön välineinä. Tulokset ovat erittäin relevantteja sekä diakonisen ruoka-avun kehittämiselle että diakonian ja siihen liittyvien aihepiirien tutkimukselle.

2018 Petrina Laine ja Katja Vilponiemi. Vapautuksen teologiaa verkossa: Raportti kirkon ihmisoikeusteologiaa puolustavien teesien synnystä. DIAK Sosionomi (AMK) opinnäytetyö.

Keväällä ja kesällä 2017 Helsingin rautatientorilla oli leiriytyneenä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä osana Right to live -mielenilmausta. Yhteiskunnallinen tilanne nosti aktiivista keskustelua ihmisoikeuksien toteutumisesta. Tähän keskusteluun liittyvästä teologisesta pohdinnasta syntyi teesikokoelma ”Teesejä Filokseniasta”, joka osallistui Reformaation merkkivuoden ja Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden myötä #teesit2017-hankkeeseen. Palkittu opinnäytetyö kuvaa teesien syntyprosessia.

2017 Tarja Korpaeus-Hellsten.   Ihminen ymmärtää kohtaamista. Maahanmuuttajan liittyminen evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi. DIAK Diakonian ja kristillisen kasvatuksen YAMK opinnäytetyö.

Työssä selvitetään maahanmuuttajien kirkkoon liittymisen syitä, liittymisprosessin käytäntöjä ja kehittämistarpeita. Samalla opinnäyte työ kokoaa ansiokkaasti yhteen kirkon vieraskielisen työn nykytilannetta ja kehittämismahdollisuuksia.

2016 Annasara Toivanen. Kirkon vai kunnan vaivaiset – sairaiden ja vammaisten hoito Heinävedellä 1865–1879. Helsingin yliopisto, kirkkohistorian pro gradu -tutkielma.

Tutkimus sijoittuu yhteiskunnalliseen murrosvaiheeseen, jossa köyhäinhoito uudistui radikaalisti. Työ tarjoaa mielenkiintoisen paikallistason näkökulman tilanteeseen, jossa yhteiskunnallinen apu ei riitä ja seurakunta joutuu pohtimaan, osallistuuko se ja miten köyhien ja sairaiden auttamiseen. Se tarjoaa peilauspintaa nykyiseen hyvinvointijärjestelmän uudelleen järjestelyihin sote-prosessissa.